Hiukan kipeänä oleminen on siitä ihan mukavaa että saa hyvällä omallatunnolla vaan lojua sohvalla, ja koska ei ole liian kipea niin voi hyvin tehdä sukkia valmiiksi. Yleensä neulon lähinnä iltaisin telkun ääressä, mutta tänään olen kyllä neulonut ihan vaan radiota kuunnellen. Tällainen pari tuli tänään valmiiksi.
Nämä ovat yllättäen Novitan Seitsemän veljestä lankaa, lintu-sarjan kyyhky (864). Ensimmäisen sukan loppuosaa neuloessa taisin katsoa CSI Miamia, ja lopussa olin siihen niin keskittynyt että sukan koko venähti noin 40 hujakoille. Näitten perussukkien neulominen meneekin jo sellaisella rutiinilla että ihan hyvin pystyy sarjoja seuraamaan telkusta ellei sitten satu tipauttamaan yhden puikon kaikkia silmukoita tai neulomaan terää liian pitkäksi tai lyhkäseksi jolloin sitten puretaan, nostellaan silmukoita ja keskitytään hetkeksi taas siihen mitä kädet tekee...
Tv-sarjojen avulla laskin myös miten kauan tuollaisen perussukkaparin neulomiseen menee: varteen yksi sarja, kantatilkkuun ja kantapäähän toinen, kiilakavennuksiin ja puolikkaaseen terään noin kolmas ja loppuun sukkaan neljäs. Pari tulee siis noin kahdeksassa tunnissa eli työpäivässä. Olin aika yllättynyt että niinkin nopeasti, ilmeisesti olen jumittunut siihen ekaan sukkaparinin neulomiseen, johon tosiaan meni viikko vaikka mielestäni sitä ihan ahkerasti joka päivä väänsin... Mainittakoon kyllä vielä että olen ihan sikalaiska päättelemään sukat lopuun asti, eli ennen joulua on sitten ohjelmassa kaikkien lahjasukkien kunnollinen päättely. Ehkä se on sitten liian näpräämistä neulomisen jälkeen. :)
No, sitten esimerkki ei-niin-rutinoituneesta neulomisesta. Jouluksi pitäisi kummipojalle neuloa sukat (ylläri ylläri), enkä ole vauvoille tai edes lapsille muistaakseni koskaan neulonut. Novitan sivuilta nappasin Marttojen vauvasukille ohjeen, ja tunnontarkasti sitä noudatin ihan koko ajan, vaikka yleensä ohjeiden noudattamiseni lipsuu viimeistään kolmannessa kohdassa. No, koska ohjeessa oli käytetty ohuempaa lankaa, maltoin neuloa jopa neuletilkun (ensimmäisen lajissaan) ja totesin että neuletiheys on ihan ok vaikka lanka olikin paksumpaa (Novitan Seitsemän veljestä Marttojen juhlavuosiväri sininen (124) ja vihreä (309) [joka myöskin näyttää olevan Marttojen juhlavuosiväri! olenpa nyt kovin Marttahenkinen näitten lankojen kanssa...]) kuin alkuperäisessä ohjeessa käytetty. Harjoittelua visiinkin vielä vähän tarvitaan, sillä lopputulos oli tämä:
Onhan se ihan kiva, mutta ei se kenenkään jalassa pysy. Eikun tuunaamaan ohjetta siis. Ohuempaa lankaa en viitsi mennä ostamaan :)


Ähs tommosia ohjeita. Samalla sukan ohjeella vaan, vähän pienemmät puikot ja silmukoita vähemmän. Silleen mä ainakin olen tehnyt. Kokeilemalla onnistuu (kun tarpeeks monta kertaa jaksaa purkaa) :)
VastaaPoistaNo juu, totesinkin että kun on kerran yhden ohjeen kunnolla oppinut niin ei ne uudet ohjeet oo koskaan yhtä hyviä :) Tai ainakin niitä täytyy muokata hirveesti...
VastaaPoistaSama se on täällä, perussukkaa on mukava neuloa telkkaria katsellessa, vaan kukahan ne päättelis :) Minusta tuo langan kuvio menee ihan hukkaan, jos siihen alkaa pitsejä ja palmikoita väkertämään. Minä olen tehnyt vauvoille junasukkia, ne kuulemma pysyy tosi hyvin jalassa.
VastaaPoista