Pulaa sukista?

Päivitykset senkun vähenevät, vaikka puikot eivät suinkaan ole olleet työttöminä. Kesällä tutkiskelin puikkovalikoimaani ja mietin, että pitäisikö valtavasta sukkapuikkomäärästä yrittää päästä eroon, myydä vaikka kirpparilla tai jotain. Nyt kun kutomuksia on kahdella paikkakunnalla ja sukkavimma on toden teolla alkanut, totean ettei niitä ole ollenkaan liian vähän. Ihanaa kun voi napata käsiinsä juuri sen sukantekeleen, joka sattuu sillä hetkellä miellyttämään. Lankavaihtoehtoja on värin ja paksuuden mukaan laidasta laitaan, paksuudessa Dropsin Fabelista Novitan seiskaveikkaan.

Sukkatulvasta johtuen lisäsin uuden sivun, jossa niitä on myytävänä. Blogissa on joskus ennenkin ollut tällainen sivu, mutta poistin sen lopulta kun ei kukaan sieltä mitään ostanut. Tällä kertaa ulotan markkinoinnin vähän laajemmalle, ja ovathan ne siellä muistissa ainakin itselle, ettei joka kerta tarvitse kaivaa kaikkia sukkia säilöistään että muistasi mitä varastoissa on. Sivulla on sukkien lisäksi muutama huivi ja yksi vauvan peitto, katsotaan tuleeko vielä lisääkin noita muita kuin sukkia.

Tällaiset ovat nyt valmiina, nämä ovat olleet sellainen luentoneule, jota on tikuteltu sopivissa väleissä koulussa. Kun on uudessa opinahjossa niin täytyy vähän varovasti aloittaa, kun ei vielä tunne opettajien tai muiden opiskelijoiden suhtautumista tasaiseen pieneen kilinään. Eipä ole tuntunut ketään haittaavan, ja nyt en ole enää yksin kutimineni, puikkojeni kilinä on saanut seurakseen yhden tai kaksi muutakin kilisijää. Lanka näissä sukissa on Nallea, jos joku ihmettelee väriä, niin muistaakseni tämä on vuosi sitten käsityömessuilta ostettua. Sellaista väriä, mitä en mielestäni ole kaupassa nähnyt. Toisaalta, lankavarastoni tuntien tämä voi ihan yhtä hyvin olla jotain vanhempaa jo kaupasta poistunutta...

Näiden olisi tarkoitus mennä lahjaksi, joten eivät päädy myytäviä-sivulle.

Joulu on muuten jo ihan kohta!

Sukkia syksyyn

Ilmat viilenevät ja ainakin meidän kotitorpassa ovat lattiat jo aika kylmät. Villasukille on taas käyttöä. Syksyssä ihaninta on se, että saa taas kaivaa villasukat, -paidat ja -takit kaapeista ja laatikoista ja kääriytyä niihin.

Syksy tuo myös haastetta töiden kuvaamiseen. Ilman salamaa tulee pelkkiä mustia kuvia ja salamalla vähän turhankin kirkasta. Tässä nyt joka tapauksessa viimeisimmät aikaansaannokseni.

Molemmat ovat 7 veljestä -langasta, raitalanka on ehkä viime- tai edellisvuotista ja tuota fasaania taisi olla vielä kesällä myynnissä. Fasaanisukat ovat vähän isommat, ehkä kokoluokkaa 41, raitasukat jotain 39. Painoa fasaaneilla 98 g ja raitaisilla 86 g. Muistelen hamstranneeni tuota raitalankaa siksi, että se oli niin kauhean ihanan väristä. Olen tainnut tehdä siitä jo ainakin kahdet sukat, ja nyt alkaa jo olla kyllästymistä ilmassa. Onneksi tuo nyt oli viimeinen kerä tätä laatua.

Tällä hetkellä työn alla on jotakin muuta kuin sukkia, mutta siitä myöhemmin kunhan saan projektin loppusuoralle. Hauskaa syksyä!

Täällä taas!

Tervehdys taas, pienen "kesäloman" jälkeen. Tarkoitukseni tosiaan ei ollut pitää näin pitkää taukoa tämän blogin kirjoittamisessa, mutta käsityörintamalla ei ole ollut töitä valmisteilla ihan niin paljon kuin ennen ja toisaalta olen jälleen hurahtanut kirjojen lukemiseen. Aloitin myös keväällä toisen blogin kirjoittamisen, jossa kerron lukemistani kirjoista. Tervetuloa tutustumaan!

Jotain valmista olen kuitenkin saanut aikaan. Esimerkiksi tämän afrikkalaisista kukista kasatun peiton, se tuli muistaakseni valmiiksi elokuussa. Tulihan sitä jo väännettyäkin...

Sänky on 160 cm x 200 cm, joten peitto on suunnilleen saman kokoinen. Melkoinen jättiläinen, ja painoakin on 4,6 kg. Loppujen lopuksi tästä tuli ehkä hiukan liian massiivinen, peitto on niin painava, että sitä on hiukan hankala liikutella esim. sohvalla. Toisaalta se on kyllä lämmin!

Käytin peitossa kaikkia mahdollisia 7 veljeksen langanloppuja, joita varastostani löytyi. Niillä pääsin aika pitkälle, mutta jouduin kyllä lopulta myös ostamaan uusia keriä. Yhdistin palat ihan vaaleanruskealla (minusta se on kyllä harmaa) 7 veljekseltä. Harmaa mielestäni tasapainottaa muuten kirjavaa peittoa, vaikkei se tuolta väleistä niin hirmuisesti näykään.

Alemmassa kuvassa näkyy kukkapeittoprojektia seurannut peittohanke. Idean nappasin Raitalampaan blogista, hänen peittonsa on ihanan värikäs ja vaikutti helpolta tehdä.

Taisikin olla ihan ensimmäinen englanninkielinen virkkuuohje, jonka olen jopa toteuttanut. Onhan minulla niitä ohjeita jemmassa vaikka kuinka, mutten koskaan ole viitsinyt ruveta suomentamaan termejä. Tässä ei onneksi paljoakaan ollut luettavaa, peiton teko on niin yksinkertaista, että kun alkuun pääsee niin ohjeesta ei tarvitse enää välittää.

Tämäkin peitto on 7 veljeksestä, nämä langat onkin sitten jo ostettu, kun kukkapeiton jälkeen ei jämiä enää ollut. Sekoittelin värejä ihan mieleni mukaan, vaikka yritinkin vähän tasapainottaa raidoitusta ryhmittelemällä kylmiä ja lämpimiä värejä vierekkäin ja murretumpia sitten väliin. Tämä peitto on melkein yhtä iso kuin kukkapeittokin, mutta huomattavasti helpompi käsitellä, painoa on "vain" 2,1 kg. Peitto tuli lopulta aika nopeasti valmiiksi, helppo kuvio syntyy vauhdilla tv:n ääressä.

Reunaan virkkasin muutamalla värillä samoja isoäidinneliöistä tuttuja ryhmiä, ja reunimmaisessa kerroksessa yhdessä ryhmässä on vähän enemmän silmukoita, tavoittelin simpukkaa, muttei se ihan onnistunut. Peiton teosta olin kyllä sen verran innostunut, että jatkoin heti sen valmistuttua seuraavaan:

Tämä on huomattavasti pienempi ja rauhallisempi. Värit toistuvat samanlaisina ja tavoitteena oli tehdä vähän tummempisävyinen, ehkä vähän syksyisen sävyinen peitto. Tämäkin valmistuu kohta, ja ehkä palaan tämän jälkeen sukkien tekemiseen. Jouluhan lähestyy kovaa vauhtia, joten täytyy niitä sukkiakin taas tehdä varastoon. Muutamat sukat teen varmaankin Hyvän mielen sukat -keräykseen, tarkoitus ja idea on niin hyvä ja tärkeä. Tempauksen blogissa kuvina jo saapuneita sukkia, siellä on jo paljon ihanan värisiä pareja. Jos haluat osallistua hyvän asian puolesta, kannattaa laittaa puikot heilumaan, sillä sukkien pitäisi olla postitettuna viimeistään 4.11.

Kukkakimppusukat

Nämä Nalle-kukkaketo -langasta neulotut sukat valmistuivat jo jokunen päivä sitten. Väri on kesäisen kukkakimpun oloinen ja joku sen niminenkin se mielestäni oli. Ehkä pikkuisen liian pirteä minun makuuni, mutta ihan hauska lopputulos kuitenkin. Kokoa näillä on noin 39.

Kuva on vähän ylivalottunut, nuo väliraidat on oikeasti sellaista hentoa vaaleanvihreän ja valkoisen sekoitusta eikä pelkkää valkoista. Värin vaihtuminen näyttää näkyvän ainakin ylemmässä sukassa muutamassa kohtaa aika rumasti. Ehkä nämä päätyvät mökkituliaisiksi tai muuhun lahjapakettiin.

Viikonloppuna alkoi parin viikon loma, jonka aikana toivottavasti saan afrikankukkapeittoni valmiiksi. Totesin yhdistelemisen pelkältä fiilispohjalta olevan aika hankalaa, joten aloin tehdä uutta peittoa virkkaamalla aina viisitoista palaa pötköön yhteen ja sitten yhdistelemällä niitä pötköjä rinnakkain. Siis niin kuin alkuperäisessä ohjeessa käskettiin... Tänään totesin, että palat eivät riitä kahteen kunnollisen kokoiseen peittoon ja purin sitten sen toisen aloituksen, onneksi ei ollut kovin pitkällä vielä. Purkulangatkin sain uuteen käyttöön, kun sen verran pitkiä pätkiä olin yhteen puhtiin yhdistellyt. Toivon saavani peiton jo tällä viikolla valmiiksi, katsotaan miten käy.

Tänä kesänä en osallistunut yhteenkään tempaukseenkaan, vaikka KyJyyn mukaan lähtöä ihan tosissaan mietinkin. Viimeinen ilmoittautumispäivä kuitenkin hujahti ohi ihan huomaamatta, ja ehkä parempi niin. Viime kesän tempauksista päälle jäänyt neulomisvimma on näkynyt etenkin ylimääräisten sukkien, huivien ja peittojen säilytysongelmana, sillä tilaa meillä ei oikein ole... Täytynee siis yrittää saada joitakin töitä ensin alta pois että voi uusia tehdä varastoon. Vein kirppikselle myös aikamoisen läjän lankaa, jota en ole moneen vuoteen käyttänyt (enkä varmaan siis käytäkään). Osa langoista oli todella todella vanhoja, osan olen ostanut paketeissa joissa jokin lanka miellytti mutta ei ihan kaikki, ja osan olen hamstrannut alennussmyynneistä. Onneksi nuo tuntuivat käyvän erittäin hyvin kaupaksi, mutta toisaalta hintanikin olivat tosi alhaiset. Nyt mahtuvat varastoihin hyvin uudet ja vanhemmatkin aarteet :)

Terveisiä Virosta

Viikonloppuna tehtiin pikainen pyrähdys Tallinnaan. Olen käynyt siellä kerran ennenkin, mutta se oli aikaa ennen käsityöinnostusta... :) Olimme liikkeellä sunnuntaina, ja Karnaluks oli nettisivujen mukaan kiinni joten aikaa jäi muuhunkin kuin lankojen perässä juoksenteluun. Jotain pieniä tuliaisia tietysti mukaan tarttui.

Villalankaa ostin viisi vyyhteä, yhteensä noin 1,5 kg. Mukaan tuli myös roosan värinen pellavakaitaliina, juuri sopiva keittiön pöydälle. Olin kaupassa ihan haltioissani, värit olivat ihania, lankaa oli niin paljon ja se oli niin paljon edullisempaa kuin kotona. Pisteet myös siitä, että vyyhtejä sai eri kokoisia, eikä tarvinnut laskeskella niin tarkkaan "tarpeen" mukaan. Näistä varmaan tulee huiveja, revontuli nyt ainakin ja ehkä kokeilen petuniaakin, ohje on ollut jo kauan tulostettuna.

Tänään vein aika kasan vanhoja neuletöitäni kirppikselle, katsotaan löytyisikö niille uusia koteja. Vähän piti lankavarastoon tehdä tilaakin, joten laitoin myös muutamia hyvin marinoituneita lankoja edulliseen hintaan myyntiin. Myös vajaa parikymmentä villasukkaparia saatiin pöytään mahtumaan.

Peitonpaloja yhdistellen

Eilen aloitin afrikkalaisten kukkasten yhdistelemisen peitoksi. Alku oli vähän tuskaisaa, jouduin purkamaan aika paljon kun en heti ihan tajunnut systeemiä. Kun se selkisi, alkoi yhdistely jo sujua paremmin. Suunnitelmana on tehdä kuvan kaltaisia suurempia osia ja sitten yhdistellä ne toisiinsa. Jo tuonkokoisen kappaleen siirtely ja muodon hahmottaminen alkaa olla haasteellista. Tässä siis yhden illan tuotos.

Eilen töissä alkoi oireilla vanha tuttuni, tenniskyynärpää. Johtuneeko sitten virkkaamisesta, sunnuntaisesta reippaasta puutarhanraivausoperaatiosta tai niiden yhdistelmästä... Joka tapauksessa olen muutaman päivän enemmän tai vähemmän ilman oikeaa kättä ja se hieman vaikeuttaa elämää. Taidankin ottaa koiran kainaloon ja suunnata sohvalle lukemaan, puutarhanhoitokin kun kiellettiin.

Ai niin, eilen tuli lopulta kauan kaivattu kutsu kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelman pääsykokeisiin Turkuun. Koe on jo ensi viikolla, mutta onneksi ei tarvitse sen ihmeemmin valmistautua. Niin kovasti toivon että pääsisin sinne opiskelemaan, ala tuntuu (ainakin kirjallisuuteen perehtymisen perusteella) mielenkiintoiselta ja kiinnostavalta.

Sny-postia

Tänään posti toi viimeisen tämän kevään Sny-kierroksen paketin:

Paketista paljastui kerä Novitan polkua, neljä pussia Kool-Aidia + ohjeet värjäykseen, työrauha-kyltti ja päänhieroja. Kaikki pääsevät varmasti käyttöön, Polku-lanka varmaan huivina, Kool-Aidit sukkalankojen värjäykseen (kuten Sny ehdottikin) ja kyltti ja päänhieroja sitten niihin rentoutumishetkiin. :) Salaiseksi neuleystäväkseni paljastui BlueNun blogista Silmukat sekaisin. Kiitos Snylle kaikista kevään paketeista!

Viime aikoina eivät käsityöt ole oikein maistuneet, vaan olen viettänyt aikaani pihatöissä ja taloihin ja sukuihin liittyviä historia-aiheisia kirjoja selaillen. Asumme vanhassa torpassa, ja sen menneisyys aina välillä alkaa kiinnostaa, tällä kertaa niin paljon että kirjaston kirjoja on lainassa aika paljon aiheeseen liittyen... Lisäksi aikaa syövät tietysti työt ja muutamat pääsykokeet, joita varten täytyy hiukan valmistautua. Kesälomani on palasina pitkin kesää, ja ensimmäistä viikkoa pääsen viettämään tämän viikon lopulla. Tarkoitus olisi saada ainakin nuo lankamäärät kirjattua omalle sivulleen. Afrikkalaisia kukkasiakin alkaa olla niin paljon virkattuna, että niiden yhdisteleminen alkaa olla hyvinkin ajankohtaista... Pahoittelut viime aikojen hiljaisuudesta, yritän parantaa tapani!

Pohjoiseen ja takaisin

Hengissä ollaan! Kirjoitusten harvuus viime aikoina johtuu pienestä reissusta, josta juuri palasimme. Kävimme kääntymässä Saariselällä ja pysähtelimme vähän pitkin Suomea matkalla sinne ja takaisin etelään. Ennen reissua tuli yksi paketti, jota luulin Sny-paketiksi. Se näytti tältä:

Paketin päällä ei ollut ollenkaan lähettäjätietoja, ja siksi olin vähän hämmästynyt "nimettömästä" paketista. Sisällä olleesta kortista kävi kuitenkin ilmi, että salaisen paketin takana olikin siskoni... :) Kiitoksia hienosta paketista! Toinen siinä olleista suklaista on jo kuvaushetkellä kummasti hävinnyt, mutta suosittelen tuota kuvassa näkyvääkin, oikein suussa sulavaa. :)

Seuraavan kuvan langat tulivat tuliaisina keski-Euroopasta. Paperikassillinen lankoja, kahta lajia sukkalankaa (sini-kirjava ja ruskea), kaunista frillalankaa musta-hopea) ohjeineen ja sekoitelankaa (musta-harmaa), jossa on hiukan myös poroa!

Tänään kun kotiuduttiin reissusta, oli posteljooni jättänyt laatikkoomme sen oikean Sny-paketin. :) Paketista paljastui ihanaa Tee-teen Elegant-lankaa, kuivattuja hedelmiä, kaksi värikästä pannulappua ja sienikortti. Täällä olikin jo kevät edennyt vauhdilla viikon poissaolon aikana, mutta ihan vielä ei noita sieniä näkynyt nurmikolla. Iso kiitos Snylle paketista! 

Tänään kotimatkalla pysähdyimme Korian Abc-huoltamolla, jossa siis on Novitan tehtaanmyymälä. Siitähän ei mitään hyvää sitten (ainakaan miehen mielestä) seurannut, yritän kuvata sortumiseni huomenna ja raportoida tännekin. Sanotaan vaikka että lankavaraston pienennysoperaatioon tuli "hiukan" takapakkia...

Tunnustus

Tällaisen tunnustuksen oli blogilleni antanut Laura blogista Haaveilua ja villalankaa.

Tämän tunnustuksen ideana on saada huomiota blogeille joilla on alle 200 lukijaa. Ja sitten sääntöihin:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi sen sinulle.
2. Valitse viisi suosikkiblogiasi (joilla siis alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi.
4. Toivo, että ihmiset, joille lähetit palkinnon, antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen!

Harvemmin jaan tunnustuksia eteenpäin mutta tällä oli minusta niin kiva ajatus että tällä kertaa sen teen.

• Sirpalle blogiin Silmukat solmussa
• Drucillalle blogiin Lankahamsterin tunnustukset
• Sinisukalle blogiin Mummekkoo
• Pirjolle blogiin Violettia ja villalankaa
• Sailalle blogiin Sukkasillaan

Osa blogeista on vanhoja tuttavuuksia, melkein niitä ensimmäisiä, joita blogimaailmaan tutustuessani löysin. Osa on uudempia tuttavuuksia. Ihania kaikki!

Snyltä tuli pääsiäiskortti jo torstaina, kiitos Sny! Miehestä paljastui floristin vikaa kun ostin muutaman kimpun edullisia tulppaaneja. Oma energiani riittää juuri ja juuri varsien leikkaamiseen ja veteen laittamiseen, mutta tällä kertaa asetelmasta tuli aika paljon kauniimpi. Hyvää pääsiäistä kaikille lukijoille!

Vanhoja valmiita ja uusia kukkia

Viimeisestä kunnon postauksesta onkin jo aikaa. Lopulta löysin ajan ja energian valmiiden töiden kuvaamiseen, siitä se lähinnä on kiikastanut. Onhan se kameran esille kaivaminen joskus aika vaativaa...

Tässä viimeinen Kyjy-työni (muistaakseni aloitin sen silloin)... Lopulta sain tämänkin valmiiksi, osansa on varmaan Cloverin hyvällä virkkuukoukulla, jota jaksaa pitää kädessä pidempäänkin. Lankaa tähän meni melkein 2,5 kg ja pelkästään kiinteillä silmukoilla tehdyssä reunassa on 3 tai 4 kerää 7 veljestä. Tästä tuli vähän hassun kokoinen, pitkä ja kapea. En ole mitannut, mutta arvioisin että koko on jotain 220 x 120 cm.

Sitten näitä pienempiä valmistuneita projekteja. Villasukat sillä samalla mallilla, jota olen nyt käyttänyt ainakin kolmissa sukissa. Näitä ei ole vielä prässätty, joten kuvio ei tule esille niin hyvin kuin se voisi tulla. Naisten sukat on kyseessä, aika pitkällä varrella ja kokoa noin 39. 7 veljestä tässäkin lankana.

Valmiina ovat olleet jo jonkin aikaa myös nämä Peippo-sukat, olisiko kevään uusia värejä 7 veljestä Linnut-sarjassa. Värit olivat kerällä kivemmat, mutta sukistakin tuli ihan nätit. Ihan perusmalli, vaikka kokeilin vaihteeksi pieniä puikkoja näihin, 3 mm sukkapuikoilla tuli ihan kivan tasaista ja sileää jälkeä. Käsialani tuppaa välillä vähän löystymään ja pienemmät puikot ovat silloin aikast hyvät.

Ja sitten... Viimeaikojen lanka- ja aikasyöppö, afrikkalaiset kukkaset. Ohje oli myös uusimmassa Suuri Käsityö -lehdessä. Ihanan nopeita tehdä ja vievät lankaa aika mukavasti. Eri kerrokset vievät lankaa eri verran, joten jämälankoja pystyy näihin upottamaan ihan loistavasti. Pienimmätkin nöttöset on käytetty. Oma jämälankavarastoni hupeni siihen pisteeseen, että oli pyydettävä siskolta apua. Joudun varmaan siltikin nöyrtymään ja verottamaan omia kokonaisia keriäni, haluaisin tästä ihan kunnollisen kokoisen peiton. Ja minulla on jonkin verran hyvin marinoitunutta 7 veljestä varastossa, eiköhän sieltä jotain raaski pois käyttää...

Terveisiä snyltä

Eilen oli postipäivä, Snyn maaliskuun paketti saapui:

Paketissa oli kokonaista 400g ruskeansävyistä puuvillasekoitelankaa, samansävyisiä nappeja ja mansikkaista suviteetä. Lankaa on sen verran että siitä saisi jotain isompaakin, täytyy alkaa penkoa netin ideavarastoja. Jos jollekin tulee mukava idea mieleen, niitä vastaanotetaan. :) Kiitokset snylle!

Tänään sain valmiiksi viimeisen kyjy-työn, isoäidinneliöpeiton. Kunhan saan sen kuvattua kirjoitan siitäkin.

Mukava tunnustus

Tällaisen tunnustuksen sain Pinniltä, kiitoksia!

Tunnustukseen kuuluu seuraavat kolme tehtävää:
1. Kerro linkin kera blogissasi, kuka lahjoitti sinulle tämän tunnustuksen.
2. Kirjoita seitsemän faktaa itsestäsi.
3. Lahjoita tämä sama tunnustus 15 blogille/bloggaajalle.


Seitsemän faktaa siis:

1. Lankalakko on minulle ihan mahdottomuus. Kerran kokeilin ja se taisi kestää jopa kaksi päivää...
2. Neulon jatkuvasti uusia villasukkia, vaikka varastossa niitä on ihan riittämiin. Kaikenkokoisina ja -värisinä.
3. Innostun erilaisista asioista tosi nopeasti, mutta innostukset menevät myös nopeasti ohi jos niihin ei heti tartu. Miehelläni voisi olla tästä useampikin kommentti...
4. Lapioin muutama tunti sitten innokkaasti loskaa tieltä, koska en jaksa odottaa sitä muutamaa päivää joka kestäisi jos sen antaisi sulaa itsekseen. Kertonee jotain kärsivällisyydestäni.
5. Lähetin ensimmäiset postipakettini viime syksyn Sny-kierroksella. Ekan paketin kanssa olin aika hukassa. :)
6. Tänään pihalla oli ensimmäiset mustarastaat. Ehkä kevät ja kesä kuitenkin tulevat.
7. Minun pitäisi lukea paljon enemmän kaunokirjallisuutta. Opiskelun jälkeen olen jäänyt siihen mielentilaan, että muun kuin tentti/muuten yleishyödyllisen kirjan lukeminen vie vaan aikaa muulta tärkeältä. Toisaalta jos tosiaan pääsen opiskelemaan kirjasto- ja tietopalvelualaa, minun ehkä pitäisi tietää jotain myös kaunokirjallisuudesta...

Tunnustusten jakaminen on aina kauhean vaikeaa, luen niin paljon mukavia blogeja etten halua ruveta niistä erottelemaan tunnustuksen saajia. Ottakoon tämän siis mukaansa ne jotka tahtovat ja jotka tätä eivät vielä ole saaneet. Kaikki lukemani blogit/bloggaajat tämän ansaitsevat!

Viime aikoina valmistuneita

Liekö kevätväsymys iskenyt, ainakin käyn ihan puoliteholla parhaillaan. Pitkään aikaan en ole saanut mitään kirjoitettua, toisaalta eipä ole ollut kauheasti raportoitavaakaan. Lukijoita on kuitenkin tullut lisää, nyt jo 42! Ehkäpä pitää pitää pieni arvonta kun 50 täyttyy. Tervetuloa uusille lukijoille!

Tässä viime aikojen valmistuneita:

Wingspan-huivi Novitan Polku-langasta, väri muistaakseni punajuuri. Tätä oli hauska neuloa, vaikka en tuosta langasta niin kovasti pidäkään. Malli on tosi helppo ja yksinkertainen, sopii mainiosti tv-neuleeksi. Tämä päätynee kirpparille tai lahjaksi, tai jos joku sen haluaa niin voi olla yhteydessä.

Lisäksi tällä viikolla olen saanut valmiiksi neidonkyynel-lapaset. Lankana 7 veljestä opi villasukka, vaaleansininen. Malli on kiva, ja tällä kertaa sain jopa peukaloista suunnilleen sopivat, ei liian paksut tai kapeat. Kaavion kanssa oli ensin pieniä hahmotusvaikeuksia, neuloin koko ajan vasemmalle kiertyvän palmikon oikealle kiertyväksi ja päinvastoin, ihmeellistä ettei lopputulos näyttänyt kovin hyvältä. Lopulta se lamppu syttyi kuitenkin...

Sukat on tehty Novita-lehden mallilla, numerosta ei tietoa kun ohje oli vaan kopiona. Mallineule on näissä helppo ja siitä tulee kuitenkin ihan näyttävää. Nämä on ekat sukat, jotka olen neulonut kokonaan pyöröpuikolla, molemmat sukat yhtä aikaa. Nämä on kuitenkin aloitettu varresta, varpaista aloitetut ovat vielä harjoittelun tasolla. Lankana 7 veljestä opi villasukka, väri on todellisuudessa sellainen vadelmanpunainen.

Ja vielä kuva löydöistä. Paikallisessa kauppakeskuksessa oli joku tempaus ja sen yhteydessä nämä molemmat 10 e/kpl. Mukaanhan ne oli otettava... Kokelma alkaa jo olla aika kattava. :)

Mallisukat

Tänään sain valmiiksi varpaista aloitetut mallisukat. No, kyllä ne ehkä hyvällä  tahdolla sukiksi tunnista...

Ohjeet olivat hyvät ja tosi yksityiskohtaiset, mutta silti niitä piti lukea oikein ajatuksella koko ajan. Vaikka tavalliset sukat menevät ihan rutiinilla eivätkä vaadi sen ihmeempää ajatustoimintaa, olin näiden kanssa välillä vähän solmussa. Tai ehkä se johtui siitä että ajattelin ihan liikaa... :) Vartta neuloessa vasta aloin saada kunnollisen rutiinin puikonvaihtoon. Neulominen on helpompaa kun pitää sukat ihan kiinni toisissaan, mutta heti kun keskittyminen herpaantui sujautin neulotun ensimmäisen sukan kauemmaksi puikolla - niin kuin tietysti tavallisilla sukkapuikoilla tehdään. No, kyllä se siitä ajan ja harjoittelun kanssa alkaa sujua. Kun ehdin, teen vielä toisen parin näitä harjoittelusukkia, jämälankoja siihen tarkoitukseen kyllä riittää. Näille tuli painoa yhteensä 45g.


Eilen sain tuliaisiksi ihanaa merinosekoitelankaa, siitä en tajunnut kuvaa napata. Jonkun kivan pipon siitä saisi, täytyy alkaa kaivella netin arkistoja yksinkertaisten pipomallien osalta.

Postipäivä

Tänään pitkän päivän jälkeen kotiin tultuani mies ilmoitti että posti oli tuonut peräti kaksi pakettia minulle. No, olen tilannut kahdesta verkkokaupasta tavaraa ja sny käski vahtimaan postilaatikkoa, joten vähän jo tiesin mistä oli kysymys. Toinen paketeista oli tosiaan snyltä, ja toinen verkkokaupasta.

Tällainen ihana paketti Snyltä oli tullut.

Ihanaa tosi tosi pehmoista Regian lankaa, kerä punaista hamppulankaa (niin tulkitsin vyötteestä), söpö vaaleanpunainen mittanauha, minttusuklaata (todelliseen tarpeeseen), muutama silmukkamerkki ja tuikku,   kaksi suloista sisustussydäntä sekä kesäinen kortti. Minäkin jo tosiaan kaipailen noita kesäiltoja... Ihana päivänpiristyspaketti, suurkiitos Sny!

Toisen paketin sisältö ei ollutkaan mikään salaisuus, vaan kauan ja hartaasti harkittu mutta hyvin hyvin toivottu KnitPron Symfonie Wood -pyöröpuikkosetti. Sunnuntaiaamuna vietin yli tunnin eri verkkokaupoissa hintoja ja settejä vertaillen, ja SnyKevät -kierroksen sponsorialen turvin sitten uskalsin nämä ihanaiset tilata täältä.

Olen verkkokaupustelussa ihan aloittelija ja hyvin varovainen ja epäileväinen, ihan muutaman jutun vasta olen niistä tilannut. Tilasin kuitenkin myös toisesta verkkokaupasta settiin 3,0 mm vaihtopäät ja vielä Addin 2,5 mm pyöröpuikot 100 cm kaapelilla ohuempia lankoja varten. Vaikka kuinka surffailin, en löytänyt 3,0 mm pienempiä päitä knittareihin. Onkohan niitä olemassa?

Todellinen tarve tälle setille syntyi, kun sain synttärilahjaksi Varpaista varteen -kirjan. Kaksi sukkaa yhtä aikaa pyöröpuikoilla, ja kaikissa minun kiinteissä pyöröissäni on korkeintaan 80 cm kaapelit, kirjassa suositellaan vähintään 100 cm kaapelia. Ajattelin sitten että kannattanee panostaa kunnollisiin ja monipuolisiin puikkoihin, näitä on niin monet kehuneet. Taidankin tästä hipsiä uusi huiviohje kainalossa sohvalle uusien puikkojeni kanssa uutta ihanaa lankaani hypistelemään!

Peitto ja tyyny valmiina!

Eilen sain tehtyä isoäidinneliöpeittoon kuuluvan tyynyn valmiiksi ja tänään punnittua ja mitattua molemmat.  Kerrankin ajoissa, kummipojan synttäreihin on vielä melkein kuukausi aikaa... Tässä siis lopputulos.

Peitto on noin 135 cm x 95 cm, reunassa on muutama kerros kiinteitä silmukoita. Tyyny on 40 cm x 40 cm, tai siis ainakin se sisustyyny jonka ostin, oli sen kokoinen. Sisustyynyn päällä on erillinen tyynypäällinen ja siihen päälle virittelin tuon virkatun päällisen. Mukavasti toimii ainakin omasta mielestäni.

Ja koska ulkona paistaa aurinko ja linnut laulavat, on kevään pakko olla jo lähellä. Sen kunniaksi tänään söin aamiaiseksi mämmiä, ja pöydällä on kukkia keväisissä väreissä.

Palasin juuri pihalta siirtämästä valtavaa lumikasaa. Loppuviikosta lumet tulivat katolta alas ja sen seurauksena piha vähän pieneni... Jos olisin kärsivällinen luonne, olisin odottanut viikonlopun yli ja kasa olisi saattanut siirtyä syrjään traktorilla, mutta koska en ole, näin kasassa kuntoilumahdollisuuden. Eilen häärin sen kimpussa yksinään lapion ja kottikärryn kanssa, tänään sain miehen avuksi. Nyt kasasta on jäljellä hyvin pieni osa, sen siirtämisen jätän iltapäivään tai huomiselle. Tai sitten en pääse huomenna sängystä ylös - sekin on hyvin todennäköistä.

Nyt ajattelin valloittaa viimeisen lomapäivän kunniaksi sohvannurkan kirjan ja käsitöiden kanssa... Ihanaa kevätpäivää kaikille lukijoille!

Sukkia ja kirjapino

Tällä viikolla on tullut neulottua, tässä taas kahdet valmiit sukat.

Nämä ovat Nalle kukkakedosta, värinä kirsikkapuu. Ihan tavalliset sukat, koko noin 40. Näiden jälkeen halusin kokeilla pitkästä aikaa pitsikuviota sukkiin, allaolevat on tehty jollain vanhan Novita-lehden ohjeella, josta minulla oli kopio. Lankana 7-veljestä, ihanan pirteä keltainen.

Alla samat sukat omissa koivissani, näkyy kuvio selkeämmin. Näitä oli ihan hauska tehdä, kuvio oli helppo ja sen oppi äkkiä ulkoa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että koko pitsiosuus olisi ihan virheetön...

Olen viime viikot pohtinut seuraavaa opiskelupaikkaa (tai olen siis miettinyt sitä jo syksystä asti, nyt vasta yhteishaun lähestyessä enemmän), ja tämän hetkisen olotilan mukaan haen syksyllä alkaviin kirjasto- ja tietopalvelualan ammattikorkeakoulutasoisiin koulutuksiin ja muutamaan yliopistoon informaatiotutkimuksen koulutusohjelmaan. Ajattelin, että alasta voisi olla hyvä ottaa selvää lukaisemalla muutama kirja, ja suuntasin siis kirjastoon. Kotiin saavuin tällaisen kirjapinon kanssa... Ja vain päällimmäinen noista on pääsykoekirja. :)

Kun hain edellisen kerran opiskelemaan, oli kirjasto- ja tietopalveluala yksi vaihtoehdoista. Tosin en päässyt silloin edes pääsykokeeseen ja asia jäi hautumaan. Siinä välissä kävin luokanopettajakoulutuksen, ja nyt ensimmäistä vuotta varsinaisia opettajantöitä tehdessäni olen saanut vahvistuksen sille epäilylle, ettei luokanopettajana oleminen ole minun heiniäni. Katsotaan olisiko minusta kirjastotädiksi, vai jäänkö vain kaupantädiksi. Tai keksinkö jotain ihan muuta. 

Valmista ja keskeneräistä

Loma ei ole vielä puolessa välissäkään, mutta käsitöitä valmistuu jo ja pää tursuaa uusia ideoita. Katsotaan miten paljon niitä ehtii toteuttaa viikossa... Eilen tuli valmiiksi miehelle sukat, 7-veljestä Polkka-langasta. Väri on ihanan kesäinen (kuva tietysti taas vääristää).

Nämä kun sain valmiiksi, niin sormet syyhysivät seuraavan työn kimppuun. Lankavarastoa kaiveltuani päätin päästää kirsikkapuu-Nallen puikoille, toinen sukista tuli tänään jo valmiiksi. 

Kunhan tämä sukka saa parin, aloitan pitsisukat kauniinkeltaisesta 7-veikasta, kevään uusia värejä. Tänään poikkesin myös kuluttamaan joululahjakorttiani lankapuotiin, sieltä tarttui mukaan Dropsin Fabelia. Dropsilla on sukkajuhlat helmikuun loppuun, sukkalangoista -25%. Ostin myös toisen Cloverin ergonomisen virkkuukoukun. Edellisen ostin joulukuussa, tykästyin siihen kovasti mutta koon arviointi ei mennyt ihan nappiin. Nyt pääsen ergonomisesti aloittamaan kuusikulmiopeittoa lopuista jämälangoista. Jos vielä loman aikana ehdin... :)

Hetki aikaa hengähtää

Hetken hengähdystauko kouluarkeen, hiihtoloma. Lopulta ehdin tännekin kirjoittaa. Viikko sitten juhlittiin synttäreitäni, ja tällaisia ihanuuksia sain:

Nuo pienet kirjat ovat 1980-luvulta ja muut sitten uudempia, ihania malleja kaikissa. Oikeanpuoleisia olen toivonut jo viime kesästä asti :). Lisäksi kummitädin neulomat lapaset.

Jotain valmistakin olen saanut aikaan, tässä itselleni neulomani polvisukat.

Ihan ensimmäiset varsinaiset polvisukkani, vaikka pitkävartisia sukkia olen tehnyt ennenkin. Nämä tein  unisukiksi, mutta varsista tuli sen verran väljät että ne rullautuvat ja kiertyvät ikävästi nukkuessa. Ehkäpä pääsevät sitten päiväkäyttöön, meillä villasukille on aina käyttöä. Näikin meni 7-veljestä raitaa 145g, raidoituksesta johtuen pari viimeistä grammaa piti ottaa toiselta kerältä. 

Myös isoäidinneliöprojekti on peiton osalta valmis, laitan kuvaa sitten kun tyynykin valmistuu.

Muistamisia Snyltä

Ensimmäinen sny-paketti kolahti postilaatikkoon torstaina.

Ihanaa sinistä villalankaa, suklaateetä ja onnittelukortti (synttärini ovat tässä lähiaikoina). Lisäksi sain perjantaina vielä erikseen ystävänpäiväkortin. Kiitos Sny!

Alkuvuosi on ollut niin kiireinen töissä, ettei käsitöitä ole valmistunut. Kummipojan isoäidinneliöpeitto on tosin viimeisiä saumoja ja reunan virkkaamista vaille valmis, mutta muutamankin kerroksen virkkaaminen noin 85cm x 135cm kokoiseen peittoon ottaa aikansa. :) Lapuista tuli vahingossa ylituotantoa, joten teen peitolle kaveriksi tyynynpäällisen. Onneksi aikaa on vielä puolitoista kuukautta. Jämälankoja on vielä vaikka kuinka, voi olla että teen toisen samanlaisen peiton kun kerran vauhdissa ollaan. Noiden värikkäiden lappujen virkkaamiseen jää kyllä koukkuun...

Möbius

Möbius-kauluri/huivi tuli tänään valmiiksi, tältä se näyttää:

Kuvaaminen on edelleen haastavaa, etenkin kun ei ole kunnon mallia. Koiranketale ei ymmärrä poseerauksen päälle, jokainen kuva on niin tärähtänyt tai muuten vaan outo ettei niitä viitsi näytellä. Huivi on leveydeltään 25 cm ja ympärysmitaltaan noin 110 cm, joten se on aika kapea ja pitkä. Parhaiten tämä toimiikin kaksi kertaa kaulan ympäri kierrettynä tuubihuivina. Maaseudun Tulevaisuuden tammikuun Kantri-liitteessä on tämän ohje ja muutama kuvallinen vinkki siitä, miten tätä voisi käyttää. Omastani tuli kuitenkin sen verran lötkö ja pitkä ettei vinkit tällä toimi. Seuraavan teen joko pienemmillä puikoilla tai vähemmillä aloitussilmukoilla, tai molemmilla. Mukava tätä oli kuitenkin tehdä, sai vaan neuloa eteenpäin ilman sen ihmeempää miettimistä kun alkuun pääsi. Nopea ja helppo välityö.

Tässä väliaikatietoja varsinaisesta projektistani, kummipojan synttäripeitosta:

57 palaa on jo valmiina, niistä 30 ommeltuna toisiinsa kiinni. Kun saan seuraavan 30 kpl valmiiksi, höyrytän palat ja ompelen ne vaakasuunnassa kiinni edellisiin. Pystysaumat ompelen sitten ihan lopuksi. Päädyin tällä kertaa yhdistämään nämä ompelemalla, jotta mahdollinen palojen vaihto olisi sitten aikanaan helpompaa. Siis eihän minun tekemä peitto rikki mene :) mutta jos vaikka joku hiiri joskus jostain nakertaa... Värikäs peitosta ainkin tulee, ja noita paloja on tosi kiva tehdä kun värit on niin herkullisia.

Hiukan jännempi neule

Tänään tuli Maaseudun tulevaisuuden Kantri-liite ja siinä mielenkiintoinen neuleohje huiviin, jonka idea on sama kuin Möbiuksen nauhassa. Möbiuksen nauha saadaan vaikka paperisuikaleesta kiertämällä sitä hiukan ja liimaamalla päät yhteen. Nauhassa on vain yksi pinta, eli jos siihen paperisuikaleeseen alkaa piirtää viivaa, se palaa lopulta aloituskohtaan kynää nostamatta. 

Ohje oli yksinkertaisesti kirjoitettu ja valokuvat oli apuna, mutta kokeilematta en ihan saanut järkeiltyä miten se toimii. Onneksi puikkopussista löytyi kerrankin oikeankokoiset ja pituiset pyöröpuikot, sillä pakkohan sitä oli itse kokeilla. Ja sujuihan se, muutamasta oudosta kömmähdyksestä huolimatta. Tässä tekele poseeraa peitontilkkujen kanssa, peitto ei kovin nopeasti etene, työt haittaa harrastuksia...

Alemmasta kuvasta tarkkasilmäinen näkee miten neule kiertyy. Aloituskerroksen molemmille puolille siis neulotaan, valmiissa huivissa aloituskohta näkyy saumantapaisena. Näissä kuvissa tekele näyttää vielä enemmänkin kaulurinalulta mutta katsotaan mitä siitä muotoutuu.

Tänään kolahti postilaatikkoon uusi Kotivinkki, ja sieltä mahdollisuus päästä katsomaan Sotahevonen-elokuvan ennakkonäytöstä. Elokuva kuulosti mielenkiintoiselta ja ehdin saamaan sinne maksuttomat liputkin! Pientä piristystä arkiseen puurtamiseen tiedossa helmikuussa. :)

Uutta lankaa ja projektia

Uusia lankoja piti tietysti vähän ostella, tässä vielä täydet kerälliset uutuusvärejä:

Tämä hyllyssä niin herkulliselta näyttänyt raitalanka pääsi jo sukiksi, mutta olin vähän pettynyt lopputulokseen. Kerässä värit tuntuivat sointuvan toisiinsa kauniimmin, väritys oli ihan kuin trio-jätskistä: suklaata, mansikkaa ja vaniljaa. Luulen että olisin tykännyt väreistä enemmän jos harmaa ja kirkkaampi vaaleanpunainen olisi jätetty pois. Ihan kivat ne nyt kuitenkin ovat, päätynevät myytävien pinoon.

Viikonloppuna kävimme nimpparikaakaolla isovanhemmilla, ja mamma näytti tekemäänsä isoäidinneliöpeittoa. Siinä oli käytetty ihania kirkkaita värejä ja viimeiset kerrokset oli tehty tummansinisellä. Siitä se ajatus sitten lähti, ja nyt on tekeillä peitto kummipojan 2-vuotissynttärilahjaksi. Aikaa kaksi kuukautta. Nyt on kasassa jo kahdeksan palaa, ja aika herkullisen näköisiä mielestäni ovat. Pahoittelen kuvanlaatua, kaikissa paloissa on ulommaisena kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita tummansinisellä, ei oikein kuvasta näy. Lankoina kaikenkirjavat noin 7-veljeksen paksuiset villasekoitelankojen jämät. 

Kädet ovat kyllä koetuksella a) talvi-ilman, b) virkkaamisen ja c) kitaransoiton harjoittelun takia. Tälläkin hetkellä vasemman käden sormenpäät aristavat kovasti, toivon että niihin kasvaisi nopeasti se kova "norsunnahka". Koulun musiikintuntien pito lankesi tammikuusta alkaen minulle ja se edellyttää hatarien kitaransoittotaitojen esiin houkuttelua. Nyt vielä peiton palojen kimppuun että on sitten molempia käsiä kiusattu yhtälailla. :)