Vesivärikohtaus

Uudessa työssäni olen ihan oikea luokanopettaja ja saan oman luokan. Koska en ole vielä tehnyt näitä töitä paljoakaan, ei kaapeistani löydy sekalaista seurakuntaa erilaista tarpeellista tilpehööriä. Aloitan uudessa työssä maanantaina ja totesin että jotain pientä puuhastelua työhön valmistautuminen vaatii. Minulla ei esimerkiksi ole ollut olemassa niitä hienoja lappusia, jotka joka aamu sinitarrataan liitutauluun kertomaan päivämäärää.

Voisi sanoa että tällä(kin) kerralla vähän karkasi lapasesta tämä askartelu. Ja taas ihan vahingossa. Aluksi tarkoituksena oli ihan vaan tulostaa joitakin lappusia ja kontaktimuovittaa ne, jotta päästään alkuun. Lopputulos kuitenkin oli tämä: 

Ennen tulostamista pohdin, että olisi kauhean kiva tulostaa laput värilliselle paperille. No eihän meillä tietenkään väripaperia ole, ainakaan sellaista jonka meidän tulostin huolisi. Päätin tulostaa ihan vaan valkoiselle ja muovittaa ne. Tylsää.

Muovia kaivaessani löysin epämääräisiä kartongin- ja väripaperin paloja, ja idea kehittyi: liimaanpa lapuille kehykset. Eihän niitä paloja tietenkään ollut tarpeeksi saati että olisivat olleet tarpeeksi suuria isoimpien lappujen taustoille. No, askartelukassia penkoessani käteeni sattuivat hyvin hyvin satunnaisessa käytössä olevat vesivärini. Ne ovat siltä ajalta, kun asuimme ulkomailla ja kävin siellä alakoulua. Sen jälkeen olen käyttänyt niitä ehkä kolmen-neljän vuoden välein.

Nytpähän pääsivät käyttöön, jotkut värit ainakin. Käyttöön pääsivät myös samoilta ajoilta olevat väriliidut, kun tuotekehittelin tuota liikennevalo-lappua. Alkuperäinen ajatus oli tehdä sekin kartongista, mutta kun nyt värittämisen makuun päästiin niin vahaliiduilla ja vesiväreillä se sitten tuli tehtyä. Ja ihan kiva tulikin. Leikkaan sen vielä vähän siistimmäksi ja muovitan. Lopputulokseen olen tosi tyytyväinen, niin lappujen kuin liikennevalojen kanssa. Näin maalattuina ovat jotenkin paljon kauniimpia kuin pelkälle yksisävyiselle paperille tulostettuina. Sainpahan vähän treeniä kuvikseen, sitä olen aiemmin opettanut alle kymmenen tuntia yhteensä.

Ja tässä vielä lähikuvaa uskollisista vesiväreistäni. Nämä ovat siitä hyvät, että napit alustoineen on irroitettavissa pesua varten ja värivalikoimakin on hyvä. Huolestuneena kuitenkin huomasin, että osa napeista on aika kuluneita enkä tiedä saako näitä enää ollenkaan tai ainakaan Suomesta. Jos siskot olette kuulolla niin voisitte sieltä maailmalta yrittää etsiä näitä nappeja, merkki on Pelikan ja hupenevat värit ovat 130a Blaugrün, 120 Ultramannblau ja 11 Schwarz. Kiitos.

Nyt kun vielä jaksaisin odottaa värien kuivumista ennen kuin pääsen toteuttamaan itseäni kontaktimuovin kanssa. :)

Väliaikatietoja

Valmista ei Kyjyjen kanssa ole tullut, mutta vähän on edetty. Nämä työt ovat tällä hetkellä eniten käsissä:

 Tämä on Ullan ohjearkistosta löytyneellä Henkäys-huivin ohjeella tehty, lankana Rose Mohair. Tätä teen kun kuuntelen äänikirjaa, tällä hetkellä kesken on Irja Virtasen Kenttäharmaita naisia, lukijana Seela Sella.

Tässä on miehelle lapaset, vielä ilman peukaloita. Ei olisi monen minuutin homma tehdä loppuun, mutta peukalo ei ole minulle niitä helpoimpia juttuja, aina tulee vääränlaisia. Näissä lankana kaksinkertainen Novitan Villava, puikoilla 3,5 tulee napakkaa ja lämpimäntuntuista jälkeä.

Tämä on tv-neule, Nallen Marjaretki-sarjan lakka-langasta. Sukat menee niin rutiinilla, ettei tarvitse paljon tekemistään ajatella. Yleensä katson C.S.I. -sarjoja näitä tehdessä.

Ja viimeiseksi toiset sukat, matkaneule. Lankana Dropsin Fabel, ja aika kivat ruskan sävyt langan värityksessä. Näitä tein viimeksi viikko sitten veso-luennolla, kantalappua aloittelin luennon alussa ja kahdessa tunnissa pääsin jo kiilakavennusten yli.

Valmistakin varmaan tulee pikkuhiljaa. Tosin viikon päästä tapahtuva työpaikan vaihdos saattaa viedä mehut muutamaksi viikoksi niin ettei paljoa jaksa puikkoihin koskea, mutta syyslomalla sitten on hetken hengähdys- ja neulomistauko :)

Tunnustus!

Tämän ihanan ruusuisen tunnustuksen sain Pinniltä Ihmemaa-blogista.

Tunnustuksen myötä pitää kertoa viisi asiaa itsestään:

1. Lempiruoka: Spagetti ja jauhelihakastike, ihan perinteisesti tehtynä.
2. Lempimakeiseni: Kaikenlaiset suklaiset, etenkin DaCapoja kuluu luvattoman paljon.   

3. Lempiluettavani: Tällä hetkellä lukurintamalla on hiljaisempaa, viimeksi olen lukenut Hilja Valtosen kirjoja, niistä esimerkiksi Nuoren opettajattaren varaventtiili on hauska.

4. Mieluisin tapa tehdä käsitöitä: Sohvalla tv:n edessä löhöten tai työpöydän vieressä äänikirjaa kuunnellen. 

5. Lempielokuva: Minulla ei ole varsinaista lempielokuvaa, mutta Taru sormusten herrasta -leffat tulee katsottua muutaman vuoden välein. Muuten tykkään sellaisista hyväntuulisista hömppäelokuvista, draamasta ja komediasta.

Sitten tämä tunnustus pitäisi jakaa eteenpäin viidelle blogille. Näitä on kuitenkin jo vilissyt monissa lukemissani blogeissa, niinpä annan tämän eteenpäin kaikille niille, joilla sitä vielä ei ole.

Mukavaa syksyä!

Kädenlämmittimet ja kirjaostoksia

Nämä lapaset ovat kyjy nro 6, ja ensimmäiset pitkään aikaan tekemäni. Lapasten tekoa en ole koskaan oikein oppinut, peukaloista tulee yleensä ihan kummallisen kokoisia tai koko muuten on liian iso tai pieni. Näissä nyt heittää molemmat, sillä ajattelin näistä käpälänlämmittimiä itselleni ja toisin kävi. Liian pienet tuli sekä lapasen pituuden että peukalon koon puolesta. Peukalosta tuli muutenkin vähän epäsuhtainen. Ehkäpä nämä saavat olla harjoittelulapaset. Lankaa näihin kului 51g eli juuri ja juuri ylittivät rajan.

Käväisin eilen myös Suomalaisen kirjakaupan alessa, yleensä olen metsästänyt niistä Mauri Kunnaksen kirjoja edullisesti mutta tällä kertaa mukaan tarttui muuta.

Liisa ihmemaassa ja Fedja-setä -kokoelma tulevat todennäköisesti työkäyttöön, Myrskyluoto ihan omaan käyttöön. Kunhan löytäisi aikaa lukemiselle. Edelleen suosin äänikirjoja, sillä neuloessa en pysty lukemaan omin silmin vaan työ vaatii näköaistin jakamatonta huomiota. Tällä hetkellä kuuntelussa ovat Tove Janssonin Muumi-kirjat.

Pikaisen laskelman jälkeen sain tulokseksi 16 vielä keskeneräistä Kyjyä, aikaa jouluaattoon on 14 viikkoa. Aikaa on siis vielä melkein viikko/yksi työ valmiiksi, mutta jäljellä on vielä paljon suuria töitä. Olen yrittänyt saada näitä pienempiä ja nopeampia alta pois valmiiksi ja suurempia sitten neulon aina silloin tällöin hiukan eteenpäin. Voi hyvin olla että töitä jää kesken, sillä syksyllä aikaa on rajallisemmin kuin kesällä lomien aikaan (ihmeellistä kyllä). En ole kuitenkaan ajatellut ottaa keskeneräisistä stressiä, kyllä kai ne kaikki sitten aikanaan valmistuvat. Ja sitäpaitsi niin paljon olisi Kyjyn ulkopuolisia töitä jonossa...

Joulua odotellessa

Näin syyskuussa voi jo ihan hyvin alkaa tehdä joululahjoja, eikö :) Nämä ainakin ovat pukinkonttiin menossa. Varressa 7-veljestä linnut kyyhky-lankaa ja muuten sukka on kudottu hyvin hyvin vanhasta lahjaksi saadusta Jussi-langasta. Jussi oli vähän ohuempaa kuin 7-veljestä, mutta neuloin silti sukat samoilla puikoilla eikä käsialan vaihtumista mielestäni huomaa, kun tuo varsi on muutenkin aika kirjavaa. Tavoitteena oli muutenkin tehdä kiristämättömät varret, joten löysyyden ei pitäisi haitata.

Näistä pidän itse aika kovasti, mukavaa vaihtelua kun ei ole aina ihan valmista ja tasaista raitaa suoraan lankakerästä. Nämä kuuluvat kyjyyn numerolla 13, koko noin 38 ja painoa 96 g.

Kyjy-sukat

Puikoilta pääsivät tänään Kyjy-sukat nro 14.

Lankana näissä on 7 veljestä, raidat ovat Linnut-sarjan punatulkkua jämälankakorista. Tuo harmaa oli ihanaa neulottavaa, se on hiukan karheampaa kuin muun väriset 7 veljestä langat. Myös väristä tykkään kovasti kun se on tuollainen vähän elävä eikä ihan tasaisen harmaa. Nämä ovat miesten sukat, koko noin 42-43, ja pukinkonttiin ovat päätymässä. Painoa tälle parille kertyi 135g.

Pitsisukat

Nämä ovat ensimmäiset tekemäni pitsisukat. Malli oli jostakin parin vuoden takaisesta Novitasta, aika helppo. Jostain syystä tätä lankaa löytyy jämälangoista useampi pieni kerä ja muutama melkein kokonainenkin. Onkohan ollut joskus alennuksessa vai olenkohan suuruudenhulluna ajatellut näistä jotain suurempaa työtä? Näissä sukissa väri ainakin toimii.

Kokoa näillä on noin 40, painoa 114g. Kyjy-numeroltaan 5. Vielä on aika läjä kyjyn töitä kesken. Yritän tehdä näitä helpompia ja pienempiä alta pois ja hiukan niitä suurempiakin silloin tällöin. Laskin että 18 työtä odottaa tällä hetkellä valmistumistaan.

Raitasukat

Nämä ovat Kyjy nro 11. Lanka on muutaman vuoden takaista 7-veljestä raitaa, tykkään näistä väreistä aika paljon. Ihan perussukat, koko noin 38. Painoa näille kertyi 81g.

Jälleen sukat

Sukkia on nyt valmistunut oikein liukuhihnalta, tässä tänään valmiiksi tulleet Regian 4-fädig City Colour-langasta:

Näiden(kin) koko on noin 39, painoa 64g. Ovat Kyjy-työ numero 8. Katsotaan päätyvätkö nämäkin pukinkonttiin vaiko myyntiin kirpparille. Tai muuten vaan lahjoitukseksi johonkin.

Ensimmäinen paketti SNY:ltä

Tänään oli postilaatikkoon kolahtanut ensimmäinen Salaisen Neuleystäväni paketti. Tällaisia ihanuuksia sieltä sisältä paljastui:

Eli Coatsin Country-lankaa ruosteenpunaisena, omena-kaneli-rusina -teetä, Kismet, neljä tuikkukynttilää, itse tehty kaunis koru sekä hauska kortti punaisinen nauhoineen. Paketin väriteemana on selkeästi punainen, vähän syksyisinä sävyinä. Kiitos SNY:lle ihanasta paketista! Omalle SNY:lleni kasailen pakettia pikapuolin.

Keskeneräistä

Tässä maistiainen lankakokeilusta. Ylipolvensukat Novitan uudesta Polku-langasta. Tämä lanka ei kyllä päädy suosikkeihini, on liian ohutta ja solmuuntuvaa. Kivaa jälkeä siitä kuitenkin tulee.

Ohje löytyy täältä. Tässä samalla harjoittelen kahden sukan kutomista yhtä aikaa pyöröpuikoilla, siihen löysin hyvän ohjeen täältä tai täältä. En tosin omista 3 mm pyöröä 80 cm kaapelilla, ja tällä 60 cm kaapelilla tämän on aika hankalaa. Ehkäpä jollain kauppareissulla nappaan mukaan sopivammat puikot tai sitten siirryn ihan perinteiseen viiteen sukkapuikkoon takaisin.

Sukkia on muutenkin valmistunut, yhdet sukkasatoon ja kolmet Kyjyyn. Niistä lisää tuonnempana. Tämän postauksen sukat on ajateltu sukkasatoon, mutta todennäköisesti aika ei riitä. Jouluksi pitäisi kuitenkin olla valmista.