Tunnustus

Tällaisen tunnustuksen oli blogilleni antanut Laura blogista Haaveilua ja villalankaa.

Tämän tunnustuksen ideana on saada huomiota blogeille joilla on alle 200 lukijaa. Ja sitten sääntöihin:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi sen sinulle.
2. Valitse viisi suosikkiblogiasi (joilla siis alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi.
4. Toivo, että ihmiset, joille lähetit palkinnon, antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen!

Harvemmin jaan tunnustuksia eteenpäin mutta tällä oli minusta niin kiva ajatus että tällä kertaa sen teen.

• Sirpalle blogiin Silmukat solmussa
• Drucillalle blogiin Lankahamsterin tunnustukset
• Sinisukalle blogiin Mummekkoo
• Pirjolle blogiin Violettia ja villalankaa
• Sailalle blogiin Sukkasillaan

Osa blogeista on vanhoja tuttavuuksia, melkein niitä ensimmäisiä, joita blogimaailmaan tutustuessani löysin. Osa on uudempia tuttavuuksia. Ihania kaikki!

Snyltä tuli pääsiäiskortti jo torstaina, kiitos Sny! Miehestä paljastui floristin vikaa kun ostin muutaman kimpun edullisia tulppaaneja. Oma energiani riittää juuri ja juuri varsien leikkaamiseen ja veteen laittamiseen, mutta tällä kertaa asetelmasta tuli aika paljon kauniimpi. Hyvää pääsiäistä kaikille lukijoille!

Peitto ja tyyny valmiina!

Eilen sain tehtyä isoäidinneliöpeittoon kuuluvan tyynyn valmiiksi ja tänään punnittua ja mitattua molemmat.  Kerrankin ajoissa, kummipojan synttäreihin on vielä melkein kuukausi aikaa... Tässä siis lopputulos.

Peitto on noin 135 cm x 95 cm, reunassa on muutama kerros kiinteitä silmukoita. Tyyny on 40 cm x 40 cm, tai siis ainakin se sisustyyny jonka ostin, oli sen kokoinen. Sisustyynyn päällä on erillinen tyynypäällinen ja siihen päälle virittelin tuon virkatun päällisen. Mukavasti toimii ainakin omasta mielestäni.

Ja koska ulkona paistaa aurinko ja linnut laulavat, on kevään pakko olla jo lähellä. Sen kunniaksi tänään söin aamiaiseksi mämmiä, ja pöydällä on kukkia keväisissä väreissä.

Palasin juuri pihalta siirtämästä valtavaa lumikasaa. Loppuviikosta lumet tulivat katolta alas ja sen seurauksena piha vähän pieneni... Jos olisin kärsivällinen luonne, olisin odottanut viikonlopun yli ja kasa olisi saattanut siirtyä syrjään traktorilla, mutta koska en ole, näin kasassa kuntoilumahdollisuuden. Eilen häärin sen kimpussa yksinään lapion ja kottikärryn kanssa, tänään sain miehen avuksi. Nyt kasasta on jäljellä hyvin pieni osa, sen siirtämisen jätän iltapäivään tai huomiselle. Tai sitten en pääse huomenna sängystä ylös - sekin on hyvin todennäköistä.

Nyt ajattelin valloittaa viimeisen lomapäivän kunniaksi sohvannurkan kirjan ja käsitöiden kanssa... Ihanaa kevätpäivää kaikille lukijoille!

Päättelyä

Tänään en ole vielä ehtinyt neuloa silmukkaakaan, eksyin nimittäin eilen alennusmyynteihin ja lankojahan sieltä tuli ostettua. Ostin kyllä niitä varten myös sellaisen pahvisen säilytyslaatikon, ja toiseen laatikkoon olen tänään kasaillut valmiita neulomuksia. Huono puoli tässä järjestelyssä oli se, että jouduin päättelemään melkein kaikki laatikkoon laittamani työt. Olen siis istunut sisällä sohvalla tuuletin itseeni suunnattuna valtavan mehulasin kanssa. Olo oli siinä ihan siedettävä. Toiset tykkäävät helteestä ja auringonpaisteesta, talon eteläpäädyn kukkapenkki on nimittäin viime päivinä villiintynyt:

Tämän ostin uuden terassin kaunistukseksi viime viikolla ikeasta. Nyt vaan odottelen noiden nuppujen aukeamista :)

Päivitin myös myytävänä -sivun, nyt kun sain noita aikoja sitten tehtyjä sukkia pääteltyä...

Kevät houkuttelee pihalle!

Ihanat keväiset/kesäiset ilmat vetävät pihalle töihin, siksi käsityöt ja kirjoittaminen on jääneet vähemmälle. Aikaa pitäisi viedä myös ihan viimeisiin tentteihin lukeminen, mutta lopulta niihin käytetty aika on jäänyt aika minimaaliseksi.

Meillä on "maalaisasunnossa" melko iso ja jopa ihan hoidetun näköinen etupiha ihanan suuren kallioseinän kera. Takapiha on vain pieni kaistale nurmikkoa, ja sen takaa alkaa metsä. Tai ei ihan siitä, sillä olemme raivaamassa takapihalle "laajennusta". Puita kaadettiin vuosi sitten keväällä, samoin raivattiin suurimmat (paju)pusikot. Kuvat ovat sen raivauksen jälkeen otettuja, niistä saa jotain käsitystä urakan "hulluudesta". :) Laajennusalue ulottuu oikeanpuoleisen kuvan pyykkitelineeltä tuonne takana näkyviin koivuihin asti.

Viime kesänä haravoimme noin puolet "laajennuksen" alasta ja lopun kanssa on taisteltu viime aikoina. Varsinkin alkuvaiheessa meinasi useaan otteeseen vallata joko epätoivo tai hilpeä huvittuneisuus siitä, että tajusin haravoivani metsässä. Siinä ei ihan tunne itseänsä viisaaksi. Nyt kun haravan ja oksasaksien varressa on kulunut tunti jos toinenkin, alkaa maasto vähitellen näyttää siltä että siitä saattaa ehkä pihankin saada.  Laitan kuvia sitten, kun se on edes vähän edustuskelpoinen...

Kaikessa muutto- ja pihatyökiireessä siivoaminen on jäänyt vähän vähemmälle. Eilen teinkin melko perusteellisen siivouksen, ja kun vein mattoja ulos, oli mukavuudenhaluinen koiramme keksinyt itselleen hyvän torkkupaikan...

Tietäähän se ihan hyvin etteivät ihmisten tyynyt ole sitä varten, mutta taisi olla vaan niin houkuttelevan pehmeä. :)

Narsisseista innostuneena istutettiin jo seuraavat kukat parvekelaatikoihin. Ehkä olin vähän innokas niitten kanssa, yöt on vielä vähän kylmiä pelargonioille, joten nostan ne joka ilta eteiseen yöksi. Ekan yön olivat ulkona, ja yksi ottikin siitä vähän nokkiinsa. Jäi onneksi kuitenkin henkiin, ettei heti tarvinnut ruveta vaihtamaan.

Onko johonkin muuhunkin iskenyt keväinen pihahulluus? Miten se ilmenee?

Kevät!

Tässä vähän keväisiä kuvia meidän ympäristöstä.

Uudesta asunnosta

Asunnon vaihtamisen myötä olen saanut kaivaa kumihanskat jälleen esiin keittiössä. Voisi kuvitella että meillä on todella likaisia tiskejä jos niihin hanskat tarvitaan, mutta ei sentään. Tiskaaminen ilman hanskoja tekee jo valmiiksi kuiville käsille pahaa, enkä viitsisi kuluttaa loppuiltaa vain käsiä rasvaten. Hanskojen kanssa saan myös pestyä tiskit kuumemmalla vedellä. Kokonaisen suuren keittiön (kaksi tiskiallasta ja tiskikone) muuttuminen pieneksi yhden tiskialtaan keittokomeroksi ilman tiskipöytää aiheuttaa kieltämättä vähän päänvaivaa tuon tiskauksen suhteen. Astiat on pestävä tai ainakin huuhdeltava hyvin epäekologisesti juoksevan veden alla, kun tilaa ei ole. Ensimmäisessä asunnossa käytin huuhteluun pesuvatia, mutta silloin keittiössä olikin laskutilaa altaan vieressä.

Kaikesta totuttelusta huolimatta olen ihan ihastunut tähän pieneen pesääni. Koska asuminen täällä on hyvin väliaikaista, ei täällä ole pöytää ja sänkyä kummempia huonekaluja - painavan sohvan raahaaminen kahdeksanteen kerrokseen olisi tuntunut silkalta hulluudelta, kun puolen vuoden päästä sen olisi saanut raahata alas takaisin. Vaikka asunto on pieni, huonekalujen vähyydestä johtuen täällä on mielestäni paljon tilaa, avaruutta ja valoisuutta. Ja muuten melko ahtaasti asumaan tottuneelle tämä onkin ihan luksusta.

Toivoa kevään tulosta näyttäisi sittenkin olevan, ja keväällä innostun aina ostamaan kukkia. Näitä st. paulioita ostin kaksi, olivat mielestäni niin söpön värisiä. Taitaa tuo punainen olla muutenkin aika hallitseva väri täällä, verhot ja pöytäliina ainakin viittaisivat siihen... Suojaruukku on aikanaan Ikeasta ostettu, olisi saanut olla hiukan pienempi tälle pikkukukalle. Taustalla ikkunalaudalla kynttilä lasipurkissa on saatu muutama vuosi sitten ystävältä synttärilahjaksi - lasipurkin hiekka oli sopivasti sävy sävyyn pöytäliinan kanssa. Pöytäliinan olen ostanut joiltain käsityömessuilta, ja pidän siitä kovasti.

Olen ehkä maailman huonoin ihminen sisustamaan, mutta pidän silti kauniista kodeista. Harvoin olen omaa kotiani kuitenkaan saanut kovin kauniiksi. Huoneeni yhdelle seinälle ripustin vanhan tauluni edellisen asukkaan koukkuun ja sen alle löysi vahingossa tämä Ikean (kaikkein edullisin) tuoli. Yksinkertaisuudessaan tämä on minusta aika kaunista, vaikka ei se tässä kuvassa kyllä niin hienolta näytä.

Vanhasta puutalosta kerrostaloon muuttaneena luulin päässeeni eroon niistä öistä, joina kova tuuli valvottaa. Vielä mitä - täällä tosin tuuli ei kolisuta uuninluukkuja tai ujella ikkunanraoista, mutta sitäkin pelottavammalta kuulostaa kun talon kattopellit kolisevat tuulessa. Inhottava ääni tulee myös isojen ikkunalasien natinasta ja napsumisesta kun tuuli osuu niihin. Öisiä herättäjiä ovat tuulen lisäksi hissin kolina ja lehden kolahtaminen postiluukusta. Ensimmäisenä yönä olin ihan varma, että joku yrittää murtautua sisään kun lehti tuli. Viime yönä (neljäs yö) sain jo nukuttua, en tiedä johtuuko sitten väsymyksestä vai tottumuksesta. :)

Messuilta mukaan tarttuneita

Viikonloppuna oli Turussa mm. kädentaitomessut. Lankojahan sieltä kotiin tuli, mitään en voinut... :)

Nämä on Dropsin Fabel -sukkalankaa, villasekoitetta. Paljon ohuempaa kuin esim. Novitan 7-veljestä mihin olen tottunut, tässä suosituspuikot on kokoa 2,5. Myyjän mukaan kaksi kerää riittää aikuisen sukkiin, en ihan uskaltanut siihen luottaa joten otin kolme.

Viime viikolla jo valmiiksi runsas lankavalikoimani täydentyi myös Novitan nalle-langalla, ostin marjaretki-sarjan punaista ja sinistä. 3+1 -päivillä Sokoksella oli niistä aika hyvä tarjous enkä taaskaan voinut vastustaa kiusausta.

Tämän hortensian ostin muutama viikko sitten. Olen aina halunnut saada oman hortensian, ja kun vihjailut eivät auttaneet ostin sen lopulta itse. Väri tuossa kuvassa valehtelee, oikeasti kukka on hennon vaaleanpunainen ja paljon lämpimämmän sävyinen kuin kuvassa. Istutin tämän oikein ruukkuun ja vien sitten kesällä ulos (jos se on vielä silloin hengissä...).

Kevät!

Ehkä on vähän aikaista vielä kuvitella että on kevät, mutta aurinko ainakin jo lämmittää kunnolla ja sulattaa pihan valtavia lumikasoja pikkuhiljaa. Valon määrän lisääntyminen tekee myös mielen paljon iloisemmaksi ja pirteäksi talven pimeiden päivien jälkeen. Lisäksi olen kuullut ainakin kolmen eri lintulajin laulavan, mikä sekin tuo jo keväisen mielen.

Blogin ulkoasu on taas muuttunut, vaikka kovin keväistä taustaa en oikein löytänytkään. Kesäisiä olisi kyllä ollut sekä omissa varastoissa että Bloggerilla. Vaikka narsissi- tai tulppaanikuva olisikin ollut keväisempi, valitsin silti tähän tekstiin orvokkeja edellisvuodelta. Kuva on otettu terassin alta, kukat ovat levinneen aiempien kesien parvekelaatikoista. Nämä ovat sellaisia pieniä hentoja, ei ollenkaan niin suuria ja mahtavia kuin istutetut orvokit. Viime kesänä meillä oli pitkään hieno orvokkipenkki, josta ei tietenkään tullut otettua kuvaa. Toivottavasti tänä vuonna kukat kestävät yhtä komeina.

Lapioin tänään käytävää talon seinän ja lumivallin väliin ja puolimetrisen lumikasan alta lapioon osui myös mustaa, ihanan keväisen tuoksuista maata. Sormet oikein jo syhyävät päästä möyrimään kukkapenkkeihin, vaikka siihen taitaa mennä vielä viikko jos toinenkin.

Kukkia

Kauppoihin alkoi heti joulun jälkeen ilmestyä tulppaanikimppuja. Yritin malttaa mieleni ja jättää ne kauppaan mutta sorruin jo toisen kerran tänä vuonna. Ensimmäisen nipun ostin jo tammikuun puolella, mutta se ehti kukkia yli ennen kuin ehdin näpsäistä kuvaa siitä. Tämän ostin eilen, tuomaan hiukan toivoa keväästä tänne pakkasten keskelle.

Messuilua

Sunnuntaipäivän ratoksi päätimme käväistä Turun kirja- ja ruokamessuilla. Käväisy kyllä venahti useampaan tuntiin, mutta kivaa oli. Ruokapuolella oltiin ennen suurinta ruuhka ja siellä tietysti parasta on ne kaikki mahdolliset maistiaiset mitä joka kojussa tarjotaan. Juustoja oli montaa sorttia samoin makkaraa, löytyi myös kasviksia ja herkkuja tietenkin. Sadonkorjuutorilta mukaan tarttui käsintehtyä tummaa suklaata, maistuu ihanalle eikä ollut edes päätähuimaavan kallis niinkuin ne usein tuppaavat olemaan.

Ruokamessuilla oli myös pari onnenpyörä"peliä", joissa muutamalla eurolla aina voitti, toisessa suomalaisia kasviksia ja toisessa kukkia. Kasvispyörästä mukaan tarttui sipulipussi ja puutarhalehti sekä miehelle salaattisipulia ja persiljaa. Toisella kojulla pyöritettiin kukkapuskasta ja sieltä sain mukaan tämän ihanan, pirteänvärisen tulilatvan. Pelin idea oli mielestäni ihan loistava kun jokaisella pyörityksellä voitti jotain, kukkakimppuja olisin voinut viedä kotiin vaikka kuinka monta. Tästä toivottavasti on iloa vähän pidempäänkin.

 

Kirjapuolella oli paljon kaikkea ihanaa, lukutoukka kun olen, mutta itselleni en tällä kertaa ostanut luettavaa. Kummipojalle löytyi pikkulapsille tarkoitettu Raamattu, pahvinen versio jossa käydään koko Raamattu muutamalla aukeamalla näppärästi läpi. Samalta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kojulta mukaan annettiin muutama pussi Turun kulttuuripääkaupunkivuoden tulppaanisipuleita. Näitä olen oikeastaan jo vähän etsinyt, ja olinkin hiukan onnesta soikeana kun pusseja tyrkytettiin mukaan oikein kaksin kappalein

Seuraavat messut ovat sitten Osaava Nainen -messut lokakuun lopulla.

Loppuviikosta valmistui myös yksi uusi sukkapari, tämä on Novitan Seitsemän veljestä raita -langasta, värinä 897. Kuvasta ei kauhean selkeästi värejä näe, mutta ovat tumma ja vaalea lila sekä hiukan murrettu vaalea ja tumma turkoosi/vihreä. Nämä ovat naisten, noin kokoa 39.