Valoa myrskyistä huolimatta

Meiltä tapaninpäivän myrsky vei sähköt vain muutamaksi tunniksi, mutta kynttiläarsenaali on kuitenkin koko ajan saatavilla uusien katkojen varalta. 

Ylläoleva tarttui mukaan Ikean löytönurkasta melkein puoleen hintaan. Tähän saa kahdeksan kynttilää ja sillä määrällä jo näkee jotain tehdäkin. Harmi, ettei meillä ollut tätä silloin kuin oikeasti olisi tarvittu. Uusia katkoja odotellessa mietimme kuumeisesti tälle jättiläiselle säilytyspaikkaa...

Alhaalla onkin sitten enemmän tunnelmanluojia, paikallisen Muurlan lasin tuotantoa. Kaksi edessäolevaa ovat Jäälyhtyjä, ja takanaolevassa näkyy Pikku Myitä jos tarkkaan katsoo. Koska kynttilät ovat hieman haastavia kuvattavia (ainakin minun taidoillani ja kamerallani), ei Jäälyhtyjen hienot kuviot oikein näy. Lyhtyjen pinta on kauttaaltaan säröillä, jotka luovat kauniita varjoja ympäristöön.

Kynttilöiden alustana myös tuvan lämmönlähde silloinkin kun sähköjä ei ole. Lämmitämme puuhellan talvella melkein joka päivä. Joskus sillä tulee keitettyä perunatkin, ja koolaamisessa puuhella oli näppärämpi kuin pieni keittiömme sähköhelloineen.

Ja vielä muutama tunnelmanluoja. Aalto-tuikkukipot ovat kaikki lahjaksi saatuja, ihana punainen tältä joululta. Pentikin sydämenmuotoisen tuikkukipon sain oppilaalta.

Näiden lisäksi valoa pimeään tuovat useat ei-niin-edustavat pöytäkynttilänpätkät sekä lukuisat tuikut Ikeasta hamstratuissa alusissaan. Vaikka kynttilät ovat mielestäni kauniita ja pidän niiden antamasta pehmeästä valosta, vahtii neuroottinen puoleni niitä jatkuvasti. Varsinkin sähkökatkojen aikana, kun tuvassa on yhtä aika paljon kynttilöitä palamassa, istun vain vahtimassa niitä osaamatta oikein tehdä mitään. Meillä on palovaroittimiakin ainakin tuplasti vaadittua määrää enenmmän. Vaikka ei kai sitä oikein voi liian varovainen olla.